Estrogeeni ja Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on neurologinen sairaus, jossa aivojen toiminta etenevästi heikkenee. Aivoihin kertyy proteiiniplakkia,  mikä häiritsee hermosolujen toimintaa ja  vaurioittaa hermoratoja. Tauti heikentää muistia ja tiedonkäsittelyä ja johtaa lopulta kuolemaan.  

Alzheimerin tauti on yleisin dementiasairaus. Se alkaa yleensä yli 65-vuoden iässä. Valtaosa sairastavista on yli 75-vuotiaita. Noin puolella sairastuneista on tautiin altistava geenivirhe. Se on siis jossain määrin perinnöllinen.

Syytä tautiin ei kuitenkaan täysin tiedetä. Perintötekijöiden lisäksi elintavoilla, ja ympäristötekijöillä arvellaan olevan vaikutusta. Terveiden elintapojen kuten kasvispitoisen ja terveellisiä rasvoja sisältävän ruokavalion, liikunnan, stressinhallinnan ja riittävän unen merkitystä taudin ehkäisyssä pidetään tärkeinä.

Peräti 2/3 Alzheimeria sairastavista on naisia. Aikaisemmin ajateltiin tämän johtuvan siitä, että naiset elävät pidempään mutta nyt tätä selitystä ei enää pidetä uskottavana. Naisethan elävät keskimäärin vain noin 5 vuotta miehiä vanhemmiksi.

Naisilla aivojen vanhenemista vauhdittaa tärkeän sukusolun, estrogeenin väheneminen. Estrogeeni suojelee soluja. Sen väheneminen johtaa myös aivoille tärkeän glukoosiaineenvaihdunnan heikentymiseen.

Alzheimerin taudista saattaa näkyä merkkejä jo perimenopaussi-ikäisten naisten aivoissa. Kohdunpoisto siinä vaiheessa kun estrogeenintuotantoa vielä on, lisää dementiariskiä sillä kohdulla oon yhteys munasarjojen toimintaan.

Estrogeenin väheneminen ja loppu ei kuitenkaan niinkään aiheuta kuin laukaisee taudin. 

Olisiko loppuelämän kestävä estrogeenia sisältävä hormonikorvaushoito siis keino Alzheimerintaudin ehkäisyyn?

Näin jotkut tutkijat arvelevat. Ongelma on, että suun kautta otettavan hormonivalmisteen ei uskota vaikuttavan suoraan aivosoluihin.  Lisäksi hormonikorvaushoidolla tiedetään olevan riskejä (kuten kasvanut rintasyöpä- ja laskimotukosriski). Parhaillaan tutkitaan mahdollisuutta ruiskuttaa estrogeenia suoraan aivoihin mutta tämän hoidon kehittäminen on vasta alkutaipaleella.

Mitä siis voimme tehdä suojellaksemme aivojamme vaihdevuosissa ja niiden jälkeen?

Koska aivan tarkasti ei tiedetä, mikä tämän oudon aivosairauden aiheuttaa, mitään täsmäkeinoa sen ehkäisyyn ei ole. Mutta kuten sanottu, elintavoilla on tiedetään olevan merkitystä.

Erityisesti liikunnalla on havaittu olevan taudilta suojaava vaikutus. Säännöllisen liikunnan (puolisen tuntia reipasta liikuntaa päivittäin) sanotaan vähentävän sairastumisriskiä jopa 45 prosenttia! Liikunta nimittäin vahvistaa aivojen hippokampusta, jossa muistikeskuksemme sijaitsee. Treenaaminen auttaa kumoamaan muistisairauden aiheuttamat muutoksia.

Liikunnaksi lasketaan kaikki fyysinen puuhastelu, kuten siivoaminen ja puutarhanhoito.

Dementoituminen pelottaa ymmärrettävästi monia. Vaihdevuosien "menoaivot" ovat sumussa muutenkin ja muisti pätkii. Paras keino torjua pelkoa on toiminta.

Pelon iskiessä kannattaa lähteä vaikka lenkille. Se vapauttaa mielihyvähormoneja endorfiineja ja vähentää stressin haittavaikutuksia.  Lisäksi liikunta vahvistaa aivojen muistikeskusta. 

Milloin sitten on syytä oikeasti huolestua? Nimien ja sanojen satunnainen unohtelu (ns. whatchamacallit eli mikäsenytolikaan-syndrooma) ei vielä ole hälyttävää. Jos ajan ja paikan taju hämärtyy, persoonallisuus alkaa muuttua ja alkaa olla vaikea muistaa, mitä eilen on ystävän kanssa puhuttu, on syytä mennä lääkäriin tarkistamaan tilanne.

Lähteet: The Atlantic, Harvard HealthPublishing, Alzheimer´s Association, Alzheimer´s Society